Toimintaperiaate

Cross section


1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Polttoaineet: Polttoaineena käytetään sellaista poltettavaa jätettä, joka ei sovellu muuhun hyötykäyttöön.

Pääosa poltettavista jätteistä on tavallista kotitalouksissa syntyvää jätettä. Laitoksessa voidaan hyödyntää myös erilaisia teollisuuden jätteitä, kuten elintarviketeollisuuden ja puunjalostusteollisuuden jätteitä, vanhentuneita kaupan elintarvikkeita sekä maatalouden jätteitä.

Viemällä hiiren yllä olevan kuvan päälle saat lisätietoja laitoksen eri osista!
Vastaanottohalli
1


Vastaanottohalli

Jäteautot ajavat vastaanottohalliin ja tyhjentävät polttoainekuormansa bunkkeriin. Hajuhaittojen leviämisen ehkäisemiseksi hallin ovet pidetään suljettuina, ja ne avautuvat automaattisesti jäteauton ajaessa sisään. Kattilan primääri-ilma otetaan vastaanottohallista, joten halli on alipaineistettu. Hallissa on tilaa viidelle takaa purkavalle tai yhdelle sivutyhjentävälle jäteautolle kerrallaan.
Jätebunkkeri
2


Jätebunkkeri

Jätebunkkeri on 14 metriä syvä. Normaalitilanteessa bunkkerissa on 7 – 10 päivän jätevarasto, mikä tarkoittaa 3 400 – 4 800 tonnin jätemäärää. Maksimissaan jätebunkkerissa voidaan varastoida kolmen viikon jätemäärä. Kahmarit sekoittavat jätettä, jotta polttoaine on mahdollisimman tasalaatuista. Lisäksi bunkkerissa on murskain, jossa suurikokoiset jätteet, kuten huonekalut, murskataan.
Arina
3


Arina

Arinan pinta-ala on 80 m2. Polttoaineen syötin toimii hydraulisesti ja työntää jätteen syöttökuilusta polttoarinan ensimmäiselle vyöhykkeelle, jossa polttoaine kuivuu. Täältä jäte ohjautuu alaspäin arinan muille vyöhykkeille: pyrolyysi-, kaasuuntumis- ja palamisvyöhykkeille. Kuuma kuona pudotetaan arinan alapuolelle ja jäähdytetään vedellä. Poltto- ja tuhkankäsittelytekniikan sekä oheislaitteet on toi- mittanut sveitsiläinen Hitachi Zosen Inova AG.
Kattila
4


Kattila

Lämmönsiirto savukaasuista kattilaveteen tapahtuu pääasiassa kattilassa. Ensimmäisessä vaiheessa vesi esilämmitetään. Kattilan seinämät koostuvat tiilin ja Inconel-pinnoitteella suojatuista putkista, joiden sisällä oleva vesi kuumennetaan höyryksi. Höyry tulistetaan 400 asteeseen 40 baarin paineessa kattilan vaakavedon tulistimissa, minkä jälkeen kuuma ja korkeapaineinen höyry ohjataan turbiiniin.
Savukaasujen puhdistus
5


Savukaasujen puhdistus

Kattilan jälkeen savukaasut ohjataan jäähdytystornin kautta LAB-Loop –reaktoriin, missä savukaasuihin lisätään epäpuhtauksia sitovia kemikaaleja. Tekstiilisuodattimessa kemikaalit ja epäpuhtaudet suodatetaan pois savukaasuista. Suodatin koostuu useista teflon-tekstiilistä valmistetuista pussisuotimista, joiden halkaisija on 13 cm ja pituus 6 m. Tekstiilisuodattimessa on yhteensä 1512 pussisuodinta, ja suodattimen kokonaispinta-ala on 3700 m2. Pussisuotimien käyttöikä on noin kolme vuotta.
Savupiippu
6


Savupiippu

Tekstiilisuodattimen jälkeen puhdistetut savukaasut ohjataan äänenvaimentimen kautta 75 metriä korkeaan savupiippuun. Savukaasujen koostumusta analysoidaan ja tarkkaillaan jatkuvatoimisesti. Näin varmistetaan, ettei ilmaan pääse ympäristölle haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja. Jätteenpolttolaitoksen päästöt ovat vain murto-osa perinteisten voimalaitosten päästöistä.
Turbiini ja generaattori
7


Turbiini ja generaattori

Höyry johdetaan turbiiniin 40 baarin paineessa, ja tunnissa turbiiniin ohjataan 72 tonnia höyryä. Turbiini pyörii noin 9000 rpm nopeudella, ja liike- energia välitetään generaattoriin vaihteiston kautta. Generaattorin nopeus on 1500 rpm, ja vaihteisto laskee pyörimisnopeuden generaattorille sopivaksi. 10,5 kV:n ja 50 Hz:n generaattorin maksimiteho on 15 MW. Sekä turbiinin että generaattorin on toimittanut saksalainen MAN Diesel & Turbo SE.
Kaukolämpö
8


Kaukolämpö

Laitoksen kaukolämpökeskus sijaitsee turbiinisalin alapuolella, ja se koostuu kahdesta lämmönvaihtimesta, ns. kondensoreista, joiden yhteenlaskettu teho on 40 MW. Lämpöenergia siirtyy kondensoreissa kuumasta höyrystä kylmään kaukolämpöverkon veteen. Kondensoreissa kaukolämpövesi lämmitetään 40–80 asteesta 65–115 asteeseen vuodenajasta riippuen. Samalla höyry kondensoituu takaisin vedeksi, joka johdetaan syöttövesisäiliön kautta takaisin kattilaan, missä se kuumennetaan jälleen höyryksi.
Kuonan käsittely
9


Kuonan käsittely

Pohjakuonaa muodostuu noin 4000 kg tunnissa. Kuona koostuu tuhkasta sekä metallista, kivestä ja lasista. Hehkuva kuona putoaa arinan alapuolelle ja jäähdytetään vedellä, mistä se lapioidaan automaattisesti tärinäkuljettimille. Kuljettimet kuljettavat kuonan edelleen konttiin. Kuonakontit ovat suuressa konttihallissa, jossa ne vaihtuvat täytyttyään automaattisesti.
Siilot
10


Siilot

Laitoksessa on kaksi siiloa (80m3) jäännöstuottei- den tilapäistä säilytystä varten. Toiseen siiloon varastoidaan kattilatuhka, joka on poistettu kattilan lämmönsiirtopinnoilta. Savukaasujen puhdistusjäte, jota syntyy, kun savukaasuissa olevat epäpuhtaudet sitoutuvat kalkkiin ja aktiivihiileen, varastoidaan toiseen siiloon. Lisäksi laitoksessa on kaksi siiloa sammutetun kalkin (300 m3) ja aktiivihiilen (110 m3) säilytystä varten.


3D-animaatio